Someportaiden kiipeäminen alkaa blogiaskelmalta!

Haaga-Helian Sosiaalinen media tutuksi -kurssi alkoi blogin kirjoittamisella. Sosiaalinen media eli some tässä lyhenteiden luvatussa maassa muistuttaa ihan portaiden kiipeämistä. Niitä portaita riittää aina vaan mutta itse aion pysähtyä jollekin tasanteelle, koska aikani on rajallinen. Blogi-kirjoittaminen on minulle ihan uutta asiaa. Jonkin verran olen niitä lukenut, yhtä seuraan tiiviimmin. Niistä löytyy mielenkiintoisia näkökulmia.

Sosiaaliseen mediaan olen tutustunut siis joidenkin blogien kautta ja olen myös kirjautunut facebookiin, jossa olen todella passiivinen. Pilvipalvelut, Lync, Doodle ja SharePoint vaihtelevassa määrin tuttuja. Tavoitteeni tälle kurssille liittyvät eniten noiden vimpainten eli työvälineiden käyttöön. Googletin somen työvälineet ja niitähän riitti. Tämän blogin sain perustettua ja siitä kiittelen itseäni. Tämä on alku uuden oppimiselle. Vielä sen videon ja kuvankin saan liitettyä!

Yhteisöllisen median tai sosiaalisen median, rakkaalla lapsella on monta nimeä, tutkiminen ja pohtiminen ilmiönä on kiinnostavaa. Itseäni kiinnostaa sosiaalipsykologian näkökulma (olen opiskellut sos.psykan perusteet). Vesa Winbergin kirjoitus Yle uutisten internetsivulla 4.12.2013 tuo esille sosiaalipsykologian tutkija Pasi Hirvosen ajatuksia somesta mm. näin: ”Ryhmävalinnat sosiaalisessa mediassa ovat yksi tapa muokata omaa somepersoonallisuutta”. Lomittuuko Somessa siis yksilöllisyys ja yhteisöllisyys iloisesti sekaisin?

Teen työkseni tilastoa ja some on tullut voimakkaasti mukaan asiakaskontakteihin ja sielläkin olisi hyvä osata näitä asioita.
____________________

Lähde: Yle uutiset, internetsivu. 4.12.2013. Millaista tarinaa sinä rakennat itsestäsi sosiaalisessa mediassa? Luettavissa: www.yle.fi/uutiset/3-6969311 .
____________________

Edit: Videon liittäminen onnistui ja tässä pieni loppukevennys! Kissoillakin on hyvät pöytätavat.